T4 korotusta
-
Mehtäläinen
- Posts: 37
- Joined: 1.2.2008 16:06
T4 korotusta
Minkä verran voi korottaa syncroa? Taakse pitemmät jouset vai...?
Renkailla on SUURIN sallittu muutos 51mm muutoskatsastamalla.
Jos autosi on N1G, eli maastopaketti-auto, niin kokonaiskorotus saa olla 150mm (jouset, renkaat, korinkorotus yhteensä)
Jos autosi on N1, eli normi paku, niin korotus saa olla vain mm.
Itellä on kans toin 4x4 syncro Doppeli, ja sama ajatus...
Jos haluat lisätietoo, niin ota yhteyttä, nimim. maasturin kanssa asioista paininut...
Aken sivuilta kopioitua...
Auton alustan korkeuden muuttaminen jousimuutoksin
Auton rakenteen muuttamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen (779/98) 15 §:n mukaan muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton alus-tan korkeuden muuttaminen jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla. M1- ja N1-luokan auton korkeutta saadaan jousitusmuutoksilla muuttaa enintään 51 mm tai M1G- ja N1G-luokan auton 77 mm. Maavaran on muutoksen jälkeen ol-tava, auton ollessa kuormaamaton, niin suuri, että yhden akseliston joustovaran loppuessa tai toisen puolen renkaiden tyhjentyessä mikään alustan osa ei osu maahan. Maavaran on kuitenkin oltava vähintään 80 mm (kaikista auton osista, myös pakoputkesta).
Auton, jonka on edellytetty olevan EY-tyyppihyväksytty tai sitä vastaava (1.1.1996 ja sen jälkeen tyyppihyväksytyt uudet henkilöautomallit ja 1.1.1998 ja sen jälkeen käyttöön otetut henkilöautot), korkeuden muuttaminen käyttämällä automalliin soveltuvia alustan madallussarjoja saadaan hyväksyä muutoskat-sastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin. Madallus-sarjan soveltuvuus autoon voidaan osoittaa esim. auton valmistajan lausunnolla tai riippumattoman tutkimuslaitoksen (esim. TÜV) todistuksella. Alkuperäisosi-na myytävien madallusosien osalta riittää maahantuojan tai valtuutetun jäl-leenmyyjän ilmoitus osien sopivuudesta kyseiseen autoon.
Muun auton alustan madaltaminen saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin.
Auton alustan korkeuden muutokset on tullut esittää muutoskatsastukseen 1.1.1993 alkaen. Mikäli katsastuksessa havaitaan tai asiakas ilmoittaa 1.1.1993 tai sen jälkeen käyttöön otetun auton alustan korkeutta muutetun, tulee auto määrätä muutoskatsastettavaksi. Samoin ennen vuotta 1993 käyttöön otettu auto on määrättävä muutoskatsastettavaksi, jos alustan korkeutta ilmoitetaan muutetun vuonna 1993 tai myöhemmin tai se muuten on ilmeistä. Ennen vuotta 1993 tehtyjä alustan korkeuden muutoksia ei ole tarpeen määrätä muutoskat-sastettavaksi, vaan niihin sovelletaan normaaleja määräaikaiskatsastuksen ar-vosteluperusteita. Pyynnöstä muutoskatsastus voidaan kuitenkin tällaisillekin autoille tehdä. Määräaikaiskatsastuksessa voi katsastaja myös lisätä rekisteri-tietoihin merkinnän, että autoon on tehty alustamuutos ennen vuotta 1993.
Uusia autoja toimitetaan myös madallusjousin varustettuna. Koska kyseessä ei tällöin ole jälkikäteen tehty muutos vaan auton alkuperäinen varustus, ei autoa tällaisessa tapauksessa voida edellyttää muutoskatsastettavaksi. Hyväksyntä-asiakirjoista ei aina ilmene mahdollisia eri jousituskorkeuksia, mutta maahan-tuojalla yleensä on tiedossa minkälaisilla jousilla auto on toimitettu. Tieto voi-
2
daan katsastuksessa tarvittaessa hankkia, mutta tarpeettomia katsastuksen keskeytyksiä on kuitenkin syytä välttää. Koska jouset voivat vaihtua jo auton varusteista aiheuttavan massan lisäyksen takia, ei pieniin jousituskorkeuden vaihteluihin ole tarpeen katsastuksessa puuttua. Alkuperäisillä jousilla saavu-tettu jousituskorkeuden madallus on tavanomaisesti enintään n. 20 mm.
Hyväksyttävät madalluskeinot
EY-tyyppihyväksyntävaatimuksen alaisen auton jousitus saadaan madaltaa au-tomalliin tarkoitettuja madallusjousia tai madallussarjaa käyttäen. Tällöin on noudatettava auton tai madallusosien valmistajan taikka tutkimuslaitoksen an-tamia ohjeita. Autoon voidaan hyväksyä muutossarja, joka rajoittaa sallittua akselimassaa. Sallittujen akselimassojen summan tulee olla vähintään suurim-man sallitun kokonaismassan suuruinen. TÜV:n hyväksymiin jousiin on aina merkitty hyväksyntänumero. Valmistajan alkuperäisissä jousissa saattaa tun-nistamista varten olla väri- tai muita merkintöjä.
Muun auton jousituksen saa madaltaa jousia säätämällä, takomalla tai vaihta-malla. Jouset saavat olla tarkoitettu myös muuhun automalliin. Alkuperäiset tai muuhun automalliin tarkoitetut kierrejouset saa tällaisessa autossa lyhentää. Epäasianmukaisesti katkaistut tai käytössä katkenneet jouset on hylättävä.
Katsastuksessa tarkastettavat kohteet
Vaihdettujen tai muutettujen kierrejousten tulee olla jousilautasiin sopivat. Jou-set eivät saa akselisto kevennettynäkään päästä irtoamaan jousilautasista. Riit-tävä esijännitys on tarkastettava täydessä ulosjoustossa.
Autossa tulee olla alkuperäiset tai muutossarjan mukana toimitetut pohjaan-lyöntikumit ym. jousituksen kumielementit paikoillaan. On otettava huomioon, että kumielementit voivat olla tarkoitettu toimimaan osana jousitusta. Erilaisista akselisto- ja jousitusratkaisuista johtuen tarpeellinen sisään- ja ulosjoustovara on harkittava tapauskohtaisesti, mutta ohjearvona voidaan pitää kuormaamat-toman ja kuormatun auton n. 5 cm vähimmäisjoustovaraa molempiin suuntiin pyörästä mitattuna. Jousitus ei saa pohjata tavanomaisissa ajotilanteissa.
Rekisteritietoihin tulee merkitä muutoskatsastuksessa hyväksytty etäisyys pyö-rän navasta lokasuojan kaaren yläreunaan käyttäen kooditettua erikoisehtoa: osa-alue mitat; erikoisehto ”Ajoneuvoon on asennettu alustasarja. Etäisyys pyö-rän navan keskeltä lokasuojan kaaren ylimpään kohtaan: edessä ( ) mm takana ( ) mm”. Auto on ensisijaisesti mitattava kuormaamattomana. Tarvittaessa re-kisteritietoihin merkitään poikkeava kuormaus. Mittatiedon tulee olla sellainen, että määräaikaiskatsastuksen tai liikenteen valvonnan yhteydessä voidaan to-deta, onko auto edelleen samanlainen kuin muutoskatsastettaessa. Tällöin tu-lee ottaa huomioon normaali ajan myötä tapahtuva jousituksen vähäinen pai-numinen. Rekisteritietoihin voidaan yksilöidä myös muutoksessa käytetyt osat, mikäli ne ovat luotettavasti tunnistettavissa myöhemminkin.
Pyörien asentokulmista on esitettävä selvitys muutoskatsastuksessa, mikäli au-ton tai madallusosien valmistaja taikka tutkimuslaitoksen todistus sitä edellyt-tää. Muulloin todistus pyöränkulmista edellytetään vain, mikäli siihen on erityis-tä syytä. Pyöränkulmien ei muutetun auton kyseessä ollessa tarvitse olla val-mistajan ohjearvojen mukaisia, ellei auton tai madallusosien valmistaja taikka tutkimuslaitoksen todistus sitä edellytä, vaan todistuksesta voidaan varmistaa kulmien symmetrisyys auton eri puolilla. Varsinkin uudehkojen autojen kysees-sä ollen valmistajat usein ilmoittavat eri arvoja jousista riippuen. Katsastajan harkinnassa on, ovatko muutetun auton pyöränkulmat sellaiset, että niillä on oleellisen haitallinen vaikutus auton hallittavuuteen. Asiakasta tulee kuitenkin informoida pyöränkulmien tarkastuksen tarpeellisuudesta. Vaurioituneen ajo-neuvon katsastuksessa tulee todistus pyöränkulmista edellyttää symmetrisyy-den toteamiseksi ja sen arvioimiseksi, ovatko mahdollisesti ohjearvoista poik-keavat kulmat seuraus rakennemuutoksesta vai vauriosta.
Heilahduksenvaimentimien vaimennustehon on oltava jousituksen kanssa yh-teensopiva.
3
Kuormituksen mukaan säätyvällä jarrujen paineenrajoitusventtiilillä varustetun auton kyseessä ollessa tulee varmistua siitä, että jarruvoiman jakautuminen ei muutosten seurauksena ole tavanomaisesta poikkeava.
Madalletun auton ajovalojen suuntaus sekä valaisimien ja heijastimien minimi-korkeusvaatimusten täyttyminen on tarkastettava muutoskatsastuksen yhtey-dessä. Madalletun G-luokan auton luokittelun edellytysten täyttyminen on tar-kastettava.
Etu- ja sivutörmäysvaatimukset
Autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun LVM:n asetuksen (1248/2002) liitteissä sekä edellä mainitussa liikenneministeriön päätöksessä mainitut etu- ja sivutörmäysvaatimukset koskevat henkilöautoja, jotka on tyyp-pihyväksytty 1.10.1998 tai myöhemmin tai jotka otetaan käyttöön 1.10.2003 tai sen jälkeen.
Etutörmäystestin suoritustavasta johtuen auton alustan madalluksella ei ilmei-sesti ole sellaista vaikutusta testin tuloksiin, että testin vaatimusten täyttyminen tulisi osoittaa uudelleen.
Sivutörmäysvaatimusten täyttyminen on muutoksen jälkeen osoitettava. Vaa-timusten voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän ilman erillistä selvitystä, mikäli ovi-aukon kohdalla molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:
a) matkustamon lattian korkeus maasta on enemmän kuin 305 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen tai vähemmän kuin 295 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen
b) kynnyskotelon yläpinnan korkeus maasta on enemmän kuin 305 mm se-kä ennen että jälkeen madalluksen tai vähemmän kuin 295 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen. Jos kynnyskotelon yläosassa on vaa-kasuuntaisia osia eri tasoissa, on näiden kaikkien täytettävä toinen eh-doista.
Yksikönpäällikkö Anna Mikkola
Ylitarkastaja Pasi Paavola
TIEDOKSI: SAUK Oy, YKL ry, katsastustoimipaikat
Autotuojat ry,
AKL ry,
YTL,
Liikkuva Poliisi
Jos autosi on N1G, eli maastopaketti-auto, niin kokonaiskorotus saa olla 150mm (jouset, renkaat, korinkorotus yhteensä)
Jos autosi on N1, eli normi paku, niin korotus saa olla vain mm.
Itellä on kans toin 4x4 syncro Doppeli, ja sama ajatus...
Jos haluat lisätietoo, niin ota yhteyttä, nimim. maasturin kanssa asioista paininut...
Aken sivuilta kopioitua...
Auton alustan korkeuden muuttaminen jousimuutoksin
Auton rakenteen muuttamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen (779/98) 15 §:n mukaan muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton alus-tan korkeuden muuttaminen jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla. M1- ja N1-luokan auton korkeutta saadaan jousitusmuutoksilla muuttaa enintään 51 mm tai M1G- ja N1G-luokan auton 77 mm. Maavaran on muutoksen jälkeen ol-tava, auton ollessa kuormaamaton, niin suuri, että yhden akseliston joustovaran loppuessa tai toisen puolen renkaiden tyhjentyessä mikään alustan osa ei osu maahan. Maavaran on kuitenkin oltava vähintään 80 mm (kaikista auton osista, myös pakoputkesta).
Auton, jonka on edellytetty olevan EY-tyyppihyväksytty tai sitä vastaava (1.1.1996 ja sen jälkeen tyyppihyväksytyt uudet henkilöautomallit ja 1.1.1998 ja sen jälkeen käyttöön otetut henkilöautot), korkeuden muuttaminen käyttämällä automalliin soveltuvia alustan madallussarjoja saadaan hyväksyä muutoskat-sastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin. Madallus-sarjan soveltuvuus autoon voidaan osoittaa esim. auton valmistajan lausunnolla tai riippumattoman tutkimuslaitoksen (esim. TÜV) todistuksella. Alkuperäisosi-na myytävien madallusosien osalta riittää maahantuojan tai valtuutetun jäl-leenmyyjän ilmoitus osien sopivuudesta kyseiseen autoon.
Muun auton alustan madaltaminen saadaan hyväksyä muutoskatsastuksessa edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen ehdoin.
Auton alustan korkeuden muutokset on tullut esittää muutoskatsastukseen 1.1.1993 alkaen. Mikäli katsastuksessa havaitaan tai asiakas ilmoittaa 1.1.1993 tai sen jälkeen käyttöön otetun auton alustan korkeutta muutetun, tulee auto määrätä muutoskatsastettavaksi. Samoin ennen vuotta 1993 käyttöön otettu auto on määrättävä muutoskatsastettavaksi, jos alustan korkeutta ilmoitetaan muutetun vuonna 1993 tai myöhemmin tai se muuten on ilmeistä. Ennen vuotta 1993 tehtyjä alustan korkeuden muutoksia ei ole tarpeen määrätä muutoskat-sastettavaksi, vaan niihin sovelletaan normaaleja määräaikaiskatsastuksen ar-vosteluperusteita. Pyynnöstä muutoskatsastus voidaan kuitenkin tällaisillekin autoille tehdä. Määräaikaiskatsastuksessa voi katsastaja myös lisätä rekisteri-tietoihin merkinnän, että autoon on tehty alustamuutos ennen vuotta 1993.
Uusia autoja toimitetaan myös madallusjousin varustettuna. Koska kyseessä ei tällöin ole jälkikäteen tehty muutos vaan auton alkuperäinen varustus, ei autoa tällaisessa tapauksessa voida edellyttää muutoskatsastettavaksi. Hyväksyntä-asiakirjoista ei aina ilmene mahdollisia eri jousituskorkeuksia, mutta maahan-tuojalla yleensä on tiedossa minkälaisilla jousilla auto on toimitettu. Tieto voi-
2
daan katsastuksessa tarvittaessa hankkia, mutta tarpeettomia katsastuksen keskeytyksiä on kuitenkin syytä välttää. Koska jouset voivat vaihtua jo auton varusteista aiheuttavan massan lisäyksen takia, ei pieniin jousituskorkeuden vaihteluihin ole tarpeen katsastuksessa puuttua. Alkuperäisillä jousilla saavu-tettu jousituskorkeuden madallus on tavanomaisesti enintään n. 20 mm.
Hyväksyttävät madalluskeinot
EY-tyyppihyväksyntävaatimuksen alaisen auton jousitus saadaan madaltaa au-tomalliin tarkoitettuja madallusjousia tai madallussarjaa käyttäen. Tällöin on noudatettava auton tai madallusosien valmistajan taikka tutkimuslaitoksen an-tamia ohjeita. Autoon voidaan hyväksyä muutossarja, joka rajoittaa sallittua akselimassaa. Sallittujen akselimassojen summan tulee olla vähintään suurim-man sallitun kokonaismassan suuruinen. TÜV:n hyväksymiin jousiin on aina merkitty hyväksyntänumero. Valmistajan alkuperäisissä jousissa saattaa tun-nistamista varten olla väri- tai muita merkintöjä.
Muun auton jousituksen saa madaltaa jousia säätämällä, takomalla tai vaihta-malla. Jouset saavat olla tarkoitettu myös muuhun automalliin. Alkuperäiset tai muuhun automalliin tarkoitetut kierrejouset saa tällaisessa autossa lyhentää. Epäasianmukaisesti katkaistut tai käytössä katkenneet jouset on hylättävä.
Katsastuksessa tarkastettavat kohteet
Vaihdettujen tai muutettujen kierrejousten tulee olla jousilautasiin sopivat. Jou-set eivät saa akselisto kevennettynäkään päästä irtoamaan jousilautasista. Riit-tävä esijännitys on tarkastettava täydessä ulosjoustossa.
Autossa tulee olla alkuperäiset tai muutossarjan mukana toimitetut pohjaan-lyöntikumit ym. jousituksen kumielementit paikoillaan. On otettava huomioon, että kumielementit voivat olla tarkoitettu toimimaan osana jousitusta. Erilaisista akselisto- ja jousitusratkaisuista johtuen tarpeellinen sisään- ja ulosjoustovara on harkittava tapauskohtaisesti, mutta ohjearvona voidaan pitää kuormaamat-toman ja kuormatun auton n. 5 cm vähimmäisjoustovaraa molempiin suuntiin pyörästä mitattuna. Jousitus ei saa pohjata tavanomaisissa ajotilanteissa.
Rekisteritietoihin tulee merkitä muutoskatsastuksessa hyväksytty etäisyys pyö-rän navasta lokasuojan kaaren yläreunaan käyttäen kooditettua erikoisehtoa: osa-alue mitat; erikoisehto ”Ajoneuvoon on asennettu alustasarja. Etäisyys pyö-rän navan keskeltä lokasuojan kaaren ylimpään kohtaan: edessä ( ) mm takana ( ) mm”. Auto on ensisijaisesti mitattava kuormaamattomana. Tarvittaessa re-kisteritietoihin merkitään poikkeava kuormaus. Mittatiedon tulee olla sellainen, että määräaikaiskatsastuksen tai liikenteen valvonnan yhteydessä voidaan to-deta, onko auto edelleen samanlainen kuin muutoskatsastettaessa. Tällöin tu-lee ottaa huomioon normaali ajan myötä tapahtuva jousituksen vähäinen pai-numinen. Rekisteritietoihin voidaan yksilöidä myös muutoksessa käytetyt osat, mikäli ne ovat luotettavasti tunnistettavissa myöhemminkin.
Pyörien asentokulmista on esitettävä selvitys muutoskatsastuksessa, mikäli au-ton tai madallusosien valmistaja taikka tutkimuslaitoksen todistus sitä edellyt-tää. Muulloin todistus pyöränkulmista edellytetään vain, mikäli siihen on erityis-tä syytä. Pyöränkulmien ei muutetun auton kyseessä ollessa tarvitse olla val-mistajan ohjearvojen mukaisia, ellei auton tai madallusosien valmistaja taikka tutkimuslaitoksen todistus sitä edellytä, vaan todistuksesta voidaan varmistaa kulmien symmetrisyys auton eri puolilla. Varsinkin uudehkojen autojen kysees-sä ollen valmistajat usein ilmoittavat eri arvoja jousista riippuen. Katsastajan harkinnassa on, ovatko muutetun auton pyöränkulmat sellaiset, että niillä on oleellisen haitallinen vaikutus auton hallittavuuteen. Asiakasta tulee kuitenkin informoida pyöränkulmien tarkastuksen tarpeellisuudesta. Vaurioituneen ajo-neuvon katsastuksessa tulee todistus pyöränkulmista edellyttää symmetrisyy-den toteamiseksi ja sen arvioimiseksi, ovatko mahdollisesti ohjearvoista poik-keavat kulmat seuraus rakennemuutoksesta vai vauriosta.
Heilahduksenvaimentimien vaimennustehon on oltava jousituksen kanssa yh-teensopiva.
3
Kuormituksen mukaan säätyvällä jarrujen paineenrajoitusventtiilillä varustetun auton kyseessä ollessa tulee varmistua siitä, että jarruvoiman jakautuminen ei muutosten seurauksena ole tavanomaisesta poikkeava.
Madalletun auton ajovalojen suuntaus sekä valaisimien ja heijastimien minimi-korkeusvaatimusten täyttyminen on tarkastettava muutoskatsastuksen yhtey-dessä. Madalletun G-luokan auton luokittelun edellytysten täyttyminen on tar-kastettava.
Etu- ja sivutörmäysvaatimukset
Autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun LVM:n asetuksen (1248/2002) liitteissä sekä edellä mainitussa liikenneministeriön päätöksessä mainitut etu- ja sivutörmäysvaatimukset koskevat henkilöautoja, jotka on tyyp-pihyväksytty 1.10.1998 tai myöhemmin tai jotka otetaan käyttöön 1.10.2003 tai sen jälkeen.
Etutörmäystestin suoritustavasta johtuen auton alustan madalluksella ei ilmei-sesti ole sellaista vaikutusta testin tuloksiin, että testin vaatimusten täyttyminen tulisi osoittaa uudelleen.
Sivutörmäysvaatimusten täyttyminen on muutoksen jälkeen osoitettava. Vaa-timusten voidaan kuitenkin katsoa täyttyvän ilman erillistä selvitystä, mikäli ovi-aukon kohdalla molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:
a) matkustamon lattian korkeus maasta on enemmän kuin 305 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen tai vähemmän kuin 295 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen
b) kynnyskotelon yläpinnan korkeus maasta on enemmän kuin 305 mm se-kä ennen että jälkeen madalluksen tai vähemmän kuin 295 mm sekä ennen että jälkeen madalluksen. Jos kynnyskotelon yläosassa on vaa-kasuuntaisia osia eri tasoissa, on näiden kaikkien täytettävä toinen eh-doista.
Yksikönpäällikkö Anna Mikkola
Ylitarkastaja Pasi Paavola
TIEDOKSI: SAUK Oy, YKL ry, katsastustoimipaikat
Autotuojat ry,
AKL ry,
YTL,
Liikkuva Poliisi
Rahalla saa, ja maasturilla pääsee.
Mulla on mese, ja se viihtyy talven tallissa...
Mulla on mese, ja se viihtyy talven tallissa...
Milläs olette nuo korotukset toteuttaneet ja paljonko on tullut maavaraa lisää? Itseänikin kiinnostaa korottaa omaa t4-syncroa ja juurikin tuon lain salliman alustamuutoksen verran eli n. 50 mm olisi hakusessa. Laakkosellakaan eivät osanneet kertoa paljonko vakio vääntösauvoista saa lisää korkeutta kierrettyä, taaksehan homma hoitunee uusilla jousilla.
Riippuu myös siitä onko kyseessä bussi vai umppari. Umppari on vakiona korkeampi. Siististi tehtynä takajousen ylä- tai alapuolelle voi tehä korotuspalan. Eteenhän on tehty 2" korotuspaloja vääntösauvan ja tukivarren välissä.
Korkeellehan tuo nousee umpparin jousilla, vääntösauva pohjaan ruuvattuna sekä huomattavasti korkeammilla kumeilla. Tilaahan on ilman sisälokasuojia reilusti.
Korkeellehan tuo nousee umpparin jousilla, vääntösauva pohjaan ruuvattuna sekä huomattavasti korkeammilla kumeilla. Tilaahan on ilman sisälokasuojia reilusti.
Nyt se ois sitten tuo oma kulkine korotettu. Lisää korkeutta tuli n.40mm. Edestä säädettiin vääntösauvoja ja taakse tehtiin korokepalat nylonista sorvaamalla, jousten annettiin olla vakiot kun ei tuolla tule paljoa tavaraa kuskailtua.
Katsastusmies kehui kovasti miten on hyvin toteutettu korotus ja totesi että olipa ensimmäinen Transporter laatuaan hänen kohdallaan yli 20-vuotisen uran aikaan.
Katsastusmies kehui kovasti miten on hyvin toteutettu korotus ja totesi että olipa ensimmäinen Transporter laatuaan hänen kohdallaan yli 20-vuotisen uran aikaan.
Hienoa! Oliskos kuvia saatavilla? Kuinka paksuksi teit tuon nylon-lätkän?
Korotushommat on täälläkin aloitettu lähinnä hiirellä klikkaillen. Auto makaa vielä _syvällä_ hangessa. UPS toi juuri suht jytäkän kokoset kumit: 30x9.5R15, Kumho KL71. 15" vanne kaiken kumin keskellä näyttää ihan 13":lle. Toivottavasti sopii alle.
Korotushommat on täälläkin aloitettu lähinnä hiirellä klikkaillen. Auto makaa vielä _syvällä_ hangessa. UPS toi juuri suht jytäkän kokoset kumit: 30x9.5R15, Kumho KL71. 15" vanne kaiken kumin keskellä näyttää ihan 13":lle. Toivottavasti sopii alle.
Sainpa vihdoin itsekin nakattua madallusjouset nurkkaan ja asennettua vakiot takaisin. Tuohon vielä nuo aiemmin mainitsemani kumit:
http://kotisivu.dnainternet.net/sampekk ... i_taka.JPG
http://kotisivu.dnainternet.net/sampekk ... fi_etu.JPG
Alkaa alustakin olla sitä mitä sen auton värin myötä pitäisikin olla. Ja sopivathan ne alle, mainiosti
http://kotisivu.dnainternet.net/sampekk ... i_taka.JPG
http://kotisivu.dnainternet.net/sampekk ... fi_etu.JPG
Alkaa alustakin olla sitä mitä sen auton värin myötä pitäisikin olla. Ja sopivathan ne alle, mainiosti
Last edited by sami_p on 20.2.2010 17:26, edited 1 time in total.
Sopinekko T4:seen
-
jabetus
korotus
Sopiva korotus t4 alustassa.korotus ja väritys sopivat hyvin yhteen (jos vanteet olisivat matta mustat )
tuo seikel t5 korotus ei taida käydä miltään osilta mutta jos !!!!! taka tukivarren kääntää ympäri eli alapuoli ylös päin tuo toimi t3 synrossa niin ei tarvinnut uusia takavarsia ja leimastameni läpi
muuten mitkä kumhot nuo ovat 15tum?
tuo seikel t5 korotus ei taida käydä miltään osilta mutta jos !!!!! taka tukivarren kääntää ympäri eli alapuoli ylös päin tuo toimi t3 synrossa niin ei tarvinnut uusia takavarsia ja leimastameni läpi
muuten mitkä kumhot nuo ovat 15tum?
Re: T4 korotusta
Vanhan topikin nostelua...
T4 syncrossa nyt 215/65R15 mutiaiset alla. Toinen takajousi poikki, tekisi samalla mieli korotella. Monesti tulee ajettua tyhjänä, ei viitsisi pilata liian jäykillä heavy duty -jousilla. Ajattelin että jos hommaisi nuo normaalit syncron jouset ja heittäisi sinne korotuspalan väliin. Tietääkö kukaan mittoja tuolle kiekolle, voisi tehdä etukäteen valmiiksi ja saisi kerralla takaisin nippuun.
T4 syncrossa nyt 215/65R15 mutiaiset alla. Toinen takajousi poikki, tekisi samalla mieli korotella. Monesti tulee ajettua tyhjänä, ei viitsisi pilata liian jäykillä heavy duty -jousilla. Ajattelin että jos hommaisi nuo normaalit syncron jouset ja heittäisi sinne korotuspalan väliin. Tietääkö kukaan mittoja tuolle kiekolle, voisi tehdä etukäteen valmiiksi ja saisi kerralla takaisin nippuun.
Passat 3BG Variant 2.8 V6 AMX 4motion 2003
Transporter T4 2.4d AAB syncro 1995
Transporter T4 2.4d AAB syncro 1995
Re: T4 korotusta
Keskireikä min 45mm ulkopuoli 130-160 paksutta 30-40 .
40 mm näyttäs nostavan sinisillä jousilla saman kuin Jäykillä tarvikejousilla.
40 mm näyttäs nostavan sinisillä jousilla saman kuin Jäykillä tarvikejousilla.
Re: T4 korotusta
Käytän hyväkseni tätä valmista ketjua...
Minulla edellinen omistaja on madaltanut portteria vaihtamalla taakse jouset ja etupäästä tankoja ruuvaamalla.
Vedä silloin tällöin matkailuvaunua ja sen nokkapyörä kyntää maata joissin kohtia. Saisinko nostettua takapäätä vaikka pari senttiä ylöspäin jollain jousien väliin tungetuilla kortuskumeilla vai pitääkö etsiä jostain vakiojouset?
kari
Minulla edellinen omistaja on madaltanut portteria vaihtamalla taakse jouset ja etupäästä tankoja ruuvaamalla.
Vedä silloin tällöin matkailuvaunua ja sen nokkapyörä kyntää maata joissin kohtia. Saisinko nostettua takapäätä vaikka pari senttiä ylöspäin jollain jousien väliin tungetuilla kortuskumeilla vai pitääkö etsiä jostain vakiojouset?
kari
Re: T4 korotusta
En tehnyt korotuspaloja, hommasin ne tässäkin ketjussa aiemmin mainostetut Vallilan takomon vahvistetut jouset, mallia puolivälistä (niillä siis normi, vahvistettu ja tosivahva). Navan keskeltä mitattuna kaareen 465mm. Sanoisin että jos tuosta haluaa vielä ylöspäin niin sitten tarvinnee jo perää tiputtaa alaspäin, kun rupeaa vetarit olemaan aika kulmassa.
Ei tuntunut mitenkään älyttömän kovalta tyhjänäkään, en tosin ehtinyt kauheasti vielä veivaamaan.
Nyt voi veivata vähän keulaakin ylemmäs. Maavaraa takarenkaan edestä mitattuna helmapalkin alareunaan 37 cm.
Ei tuntunut mitenkään älyttömän kovalta tyhjänäkään, en tosin ehtinyt kauheasti vielä veivaamaan.
Nyt voi veivata vähän keulaakin ylemmäs. Maavaraa takarenkaan edestä mitattuna helmapalkin alareunaan 37 cm.
Passat 3BG Variant 2.8 V6 AMX 4motion 2003
Transporter T4 2.4d AAB syncro 1995
Transporter T4 2.4d AAB syncro 1995